HSL ja kaarimallin mukanaan tuomat lippu-uudistukset

HSL on suunnitellut poistavansa lippuvalikoimastaan näkövammaisten ilmaislipun, joka on ollut 80-luvulta lähtien käytössä. Kyseisiä matkakortteja on tällä hetkellä myönnetty 1124 kappaletta. HSL vetoaa esteettömyyden eteen tehtyihin uudistuksiin; joukkoliikenne on nykyään esteettömämpää kuin 80-luvulla, jolloin ilmaislipun katsottiin kompensoivan liikkumisen esteellisyyttä.

Mietitäänpäs tätä vähän.

Kun menen bussipysäkille, HSL ei tarjoa minulle kuin joillain harvoilla pysäkeillä mahdollisuutta tietää pysäkin aikatauluja. Viime vuoden aikana joillekin pysäkeille on siis tullut puhuvat pysäkkinäytöt, joista info-nappia painamalla kuulee seuraavaksi tulevat bussit (montako minuuttia, mikä bussi ja mihin se on menossa). Suurimalla osalla pysäkeistä tätä ei ole.

Ajatellaan, että menen pysäkille, jossa on puhuva pysäkkinäyttö. Saan tietää, että bussini tulee kolmen minuutin päästä. Samaan aikaan tulee pari muutakin bussia. Kun se kolme minuuttia on sitten kulunut ja busseja alkaa pölähtää pysäkille, minulla ei ole hajuakaan, mikä niistä on omani. Jos pysäkillä ei satu olemaan muita samaan bussiin meneviä ihmisiä, saattaa bussi ajaa vaan ohi niin, etten voi edes kysyä kuljettajalta, mikä bussi se on. Ohjeistus toki on, että kuljettajat pysähtyvät pysäkille aina, jos siellä on näkövammainen. Minä en luota tähän käytännössä. Ainut tapani pysäyttää bussi on kierrevihko, johon voi valita bussin numeron. Senkään kanssa en aina ole kovin luottavaisin mielin pysäkillä.

Bussissa minun pitäisi sitten tietää, milloin jäädä pois. Jos reitti on vieras, ainut mahdollisuus on pyytää kuljettajaa kertomaan pysäkki (tai joo, minä käytän BlindSquarea, joka on tuhat kertaa luotettavampi kuin kuljettajat). Olen kulkenut itsenäisesti Helsingissä syksytä 2008 ja olen hyvin monta kertaa ajanut pysäkistäni ohi, koska kuljettaja unohti kertoa. Kuulemma pysäkkikuulutukset tulee, mikä sitten tämän asian pelastaa – ainakin, jos ne oikeasti toimii.

Ratikoissa ongelmat on hyvin samankaltaisia kuin busseissa. Erona se, että – ainakaan tietääkseni – yhdelläkään ratikkapysäkillä ei ole puhuvaa pysäkkinäyttöä. Ratikat pysähtyvät kyllä hyvin pysäkille ilman, että niitä pitäisi erikseen pysäytellä. Tosin silloin, jos pysäkille tulee toinen ratikka ensimmäisen perään, se aika harvoin pysähtyy uudestaan siinä pysäkkialueen etuosassa, enkä minä huomaa, jos ratikan perään on pysähtynyt toinen. Aika monta kertaa olen missannut ratikkani sen takia.

Metrot on suhteellisen esteettömiä, kunhan tuntee metroasemat riittävän hyvin ja osaa niillä liikkua ja tietää, kummalta puolelta menee metro kumpaan suuntaan.

Sokkona minulla ei ole mitään mahdollisuutta saada itsenäisesti selville junien lähtölaiturit. Kun asuin Pukinmäessä ja käytin paljon junia, menin mieluiten Pasilasta, koska sieltä junani lähti aina samalta laiturilta. Sielläkin piti kyllä varmistaa aina joltakulta, että juna on oikea. Puksussa kun ei pysähtynyt kuin I, N ja T –junat, mutta samalta laiturilta saattoi lähteä ainakin myös K. Helsingin rautatieasemalla junien lähtölaiturit taas eivättodellakaan ole aina samat. Niinpä, jos lähden keskustasta junalla, minun on pakko varata siihen matkustamiseen sellainen ylimääräinen aika selvittääkseni, miltä laiturilta juna lähtee. Ainut tapa tämän selvittämiseen on kysyä apua satunnaisilta ohikulkijoilta. Eli ruuhka-aikana pitäisi onnistua löytämään joku, jonka ei tarvitse juosta omaan junaansa ja siis ehtinsi katsoa näytöstä, mistä junani lähtee. Aina sitä apua ei saa kovinkaan helposti tai nopeasti. Sitten, kun on kuullut oikean laiturin, pitäisi sinne vielä osata mennäkin.

Lippujen leimauslaitteessa on kohomerkintöjä. Hienoa. Paha vaan, että se laite on toisinaan vähän vaikeaa löytää. Jos kortilla on arvoa, ei laitteesta ole sokkona mahdollista saada selville, paljonko arvoa on jäljellä.

Tätäkö te kutsutte esteettömäksi julkiseksi liikenteeksi? Vaikeuksia ja ongelmia on vielä enemmänkin, mutta tässä nyt päällimmäiset mieleen tulleet asiat.

Jos näkövammaisten ilmainen matkakortti ja saattan matksuton matka poistetaan käytöstä, kuukausittaiset kustannukset nousevat huomattavasti. Maksettavaa olisi kuljetuspalvelusta joukkoliikenteen kuukausilipun verran 18 yhdensuuntaisesta vapaa-ajan matkasta (vaikka olen opiskelija, maksan taksimatkoistani aikuisen kuukausilipun hinnan, koska en ole hakenut opiskelumatkoja), HSL:n matkakortista sen samaisen kuukauslipun hinta, saattajan liput niin kertoina, kun ”esteetön” joukkoliikenne estää itsenäisen kulkemiseni ja noin 30-60 euroa puhelinlaskua taksien tilaamisesta. Nyt minun ei tarvitse käyttää kaikkiea vapaa-ajan matkojani, koska pääsen suht kätevästi julkisilla. Hyvintodennäköisesti lisäisin taksinkäyttöä, jos en saisi enää maksutonta matkakorttia. Käyttäisin taksia siis sen 18 matkaa ja loput kuusta istuisin syrjäytyneenä kotona neljän seinän sisällä.

Hyvä HSL:n hallitus: haluatteko oikeasti lisätä vammaisten helsinkiläisten taksin käyttöä? Yksittäinen taksimatka on kaupungille melko paljon kalliimpi kuin bussimatka – entä sitten ne kustannukset, jotka aiheutuvat vammaisten syrjäytymisestä, kun kotoa ei vaan pääse enää mihinkään. Tai ne kaikki taksien käytöstä tulevat lisäpäästöt. Tai se raha, mikä kaupungilta menee toimeentulotukiin, joita pitää maksaa, jotta pienituloisilla vammaisilla olisi varaa hankkia matkakortti, jotta pääsevät kulkemaan kotinsa ulkopuolella useammin kuin 9 kertaa kuussa (ajatellen, että yhteen reissuun menee kaksi yhdensuuntaista matkaa).

Niin. Kannattaako?

Lähteenä tämä.

P.s. Henkilökohtaisesti – opiskelijana – näen, että voisin jotain ehkä joukkoliikenteestä maksaa. Täysi lipun hinta tekisi kuitenkin kuukausibudjetissani melkoisen loven. Silloin myös ehkä toivoisi liikkumisen toimivan vielä vähän helpommin. Vähintäänkin saattajan olisi kyllä päästävä maksutta mukaani, koska on paljon paikkoja, johon en vaan pysty matkaamaan itsenäisesti, eikä kaksinkertainen hinta matkalle kuulosta kovinkaan reilulta. Reilua ei ole sekään, että kuukausilipun hinnalla vammainen kulkee kuljetuspalvelulla 18 yhdensuuntaista matkaa, vammaton kulkee julkisilla ihan niin paljon kuin tahtoo.


edit 20.1: Kuulemani tiedon mukaan tämänpäiväisessä HSL:n hallituksen kokouksessa esitys on vedetty pois ja tulee myöhemmin udelleenkäsiteltäväksi. Ehkä tällä ja jokusella muullakin vetoomuksella hallituksen jäseniin oli jotain konkreettista vaikutusta.

Luulen kaikkien kannalta parhaan mallin olevan esim. invalidialennus, jonka saisi näkö- ja liikuntavammaiset. Alennuksen määrästä en mene sitten sanomaan mitään.