Elämässäni on luovia kausia ja vähemmän luovia kausia. Myös luovuuden kohde vaihtelee.
Tänä vuonna se on ollut käsityöt. Olen neulonut melko paljon. Jossain vaiheessa tajusin, että olen muutamien viime vuosien (okei, ehkä sellaisen kuuden vuoden) aikana neulonut todella paljon siihen nähden, kuinka moni neuloksistani on oikeasti päätynyt käyttöön. Koska tapani neuloa on vähän sellainen… Noh, vedän ohjeet päästäni ja teen hommaa jokseenkin sinnepäin (suurimmaksi osaksi siis näin), aika moni lopputulos onkin sitten sellainen, joka ei koskaan päädy muualle kuin kaapin pohjimmaiseksi. Moni työ jää minulta myös kesken tai lapaselta tai villasukalta jää uupumaan pari. Tälläkin hetkellä on keskeneräisenä tammikuussa aloittamani villapaita, koska lanka loppui – myös kaupasta. Enkä sitten ole jaksanut/muistanut/viitsinyt/vaivautunut selvittämään, saisinko sitä netistä. Olen myös neulonut yhden sukan, joka odottaa pariaan. Ja yhden slipoverin, josta olisi voinut tulla hieno (kehitin siihen mielestäni aika mukavan kuvion pitsineuleella), jos lankaa olisi ollut vähän enemmän. Nyt se jäi turhan lyhyeksi.
Tällä hetkellä päässäni pyörii kuva hameesta, johon olen jo virkannut ja tulen vielä virkkaamaan aika monta neliötä. Virkattujen neliöiden lisäksi aion käyttää viime joulukuussa ostamiani housuja, joissa huomasin viikko sitten olevan reikä (on muuten sairaan ärsyttävää!). Mahdollisesti myös aiemmin hajonneet farkkuni pääsevät käyttöön. Ihan uuttakin kangasta pitäisi vähän ostaa.
Tapanani ei siis ole heittää rikkinäisiä vaatteita heti pois. Kaappieni perältä (myös muutoissa kulkeneena) löytyy vaatteita, jotka ovat hajonneet muutamakin vuosi sitten. Osa pyörii siksi, että ne odottavat korjaamista. Toiset taas siksi, että ne odottavat uutta elämäänsä jossain aivan toisessa muodossa. Olen vanhoista housuista tehnyt esimerkiksi olkalaukun (sitä käytinkin aika pitkään ja kuva siitä saattaa myös löytyä täältä… jostain).
Hameen lisäksi pyöritän tällä hetkellä päässäni kuvaa paidasta, jonka tahdon tehdä. Tällaisina kausina olen miltei valmis tekemään oman malliston, kun ideoita vaatteisiin pursuaa vaikka muille jakaa (kiitos äiti, olen tainnut periä sinulta jotain). SE paita on myös syy siihen, miksi tätä kirjoitan.
Kuvitelmissani oleva paita vaatii ehdottomasti kankaiden ostamista. En ole täysin varma materiaalista, en edes väristä. Haluaisin rynnätä kangaskauppaan hiplailemaan kankaita tältä istumalta. Mutta ei: nyt on pääsiäinen, eikä kaupat ole auki. Eivätkä kangaskaupat ole mitään helpoimpia paikkoja sokkona.
Jos en tiedä tarkkaan, mitä haen, kankaan ostaminen on todella hidasta puuhaa. Voin toki hiplailla kasoittain kankaita ja tehdä valinnan sen tunnun mukaan. Aika usein silloin väri/kuvio on jotain sellaista, jota en todellakaan halua. Tai sitten voin pyytää avustajaa etsimään tietyn väristä kangasta. Silloin se tuntu taas voi olla aivan väärä. Helppoa tai nopeaa kumpikaan ei siis ole.
Tänään kangashimoissani keksin, että niitähän voi kai ostaa myös netistä. Ei muuta kuin nettiä selailemaan.
Löysin pari ihan mukavan oloista kangasnettikauppaa. Viimeistään tässä vaiheessa tajusin, etten taida tietää kankaista riittävän paljon, jotta voisin oikeasti niitä ostaa netistä. Minulle oli uutta muun muassa se, että college-kangas on puuvillaa. Eikä nettishoppailu tässä asiassa nyt tunnu ihan hirveän toimivalta ratkaisulta, sillä tahdon tietää, miltä kankaat tuntuvat.
Vaikeaa tästä hommasta tekee myös värit. Selailemissani kaupoissa on kyllä kivasti kerrottu kankaiden värit, mutta yhdessäkin paikassa sain sen tietooni vasta, kun avasin tuotesivun. Tuotelistassa ei siis ollut minkäänlaista viitettä kankaan väristä. Tekee hommasta hieman hidasta, kun jokaisen väri pitää erikseen klikkailla. Ja sitten siellä kerrotaan myös ”kuvion koko”, muttei sitä, mikä kuvio mahtaa olla kyseessä. Okei, minä tahdon yksivärisiä kankaita. Ihan jo siksikin, että sokkona ommellessa olisi hieman haastavaa kohdistaa kankaan kuvioita.
Täytnee siis odottaa arkea ja rynnätä avustajan kanssa kangaskauppaan. Tai koettaa tehdä kangasostoksia myyjien avustuksella. Mistähän löytäisin riittävän mukavia myyjiä?
Yksi vaikeus tässä käsityöharrastuksessaniovat myöskaavat. Jos näkisin, voisin vaan jostain käsityölehdestä piirrellä itselleni kaavoja. Nyt en voi. Minulla on puolitoista vuotta sitten ostettu housukangas, joka edelleen odottaa sitä, että saisin jostain kaavat. Olen minä itsekin kaavoja piirtänyt, ihan jopa onnistuneesti, mutta taitoni sillä saralla eivät ole vielä ihan niin huomattavat, että uskaltaisin kallilla housukankaallani kokeilla kaavojen piirtämistä itse. Toki se vaatii vain harjoitusta. Ehkä joskus teen myös housukaaveni omakätisesti.
Yläasteen valinnaisessa käsityössä kertyi ihan hyviä peruskaavoja monellekin vaatekappaleelle. Kun vaan tietäisin, mihin ne ovat joutuneet. Eivät siis ainakaan ole muutoissani kulkenut mukana, valitettavasti.
P.s. Kyllä, ompelukoneella ompeleminen sujuu ihan hyvin sokkona. Saumurinkin voisin joskus hankkia.
Edit: Kaivoin sen mainitsemani postauksen esiin, josta löytyy kuva muun muassa vanhoista housuista tehdystä olkalaukusta. Siitäkin on jo kohta neljä vuotta aikaa... Kuvat löytyvät täältä.
Uusia tuulia, uusi blogisivu
-
Yhdistin kaksi blogiani yhteen. Jatkossa juttujani urheilusta ja kaikesta
muusta mieleen tulevasta voit lukea uudelta sivustoltani. Kiitos kaikesta
ja terv...
2 kommenttia:
Hitsi! Kuvat eivät jostain syystä näy! Niiden tilalla on vain iso huutomerkki.
Okeei? Aika outoa. Hmm. En ehkä osaa tehdä asialle mitään... Kai ne oli sitten Bloggerin mielestä liian järkyttäviä kuvia. :D
Lähetä kommentti