tiistaina, heinäkuuta 14, 2009

Kesäleirit rules vol. 3

Myös tänä vuonna olen viettänyt hervottoman hilpeän viikon NKL:n nuorisotoimen kesäleirillä. Tämän vuotinen leirimme oli Virroilla, leirikeskus Marttisissa. Leirillä oli 48 leiriläistä ja melkoinen määrä ohjaajia, eli suhteellisen iso porukka meitä siellä pyöri.

Neljälle leiripäivälle oli oma teemansa, jonka puitteista valittiin mieluisimmat pajat. Teemapäiviä olivat maaseutu, seikkailu, kansainvälisyys ja TV.

Maaseutupäivänä pajavaihtoehtoina olivat vihdan, kotijuuston ja lautanauhan teko, lähiseudun eläimiin tutustuminen, rekilaulut, lavatanssit, pullan leipominen ja pelejä ja leikkejä pihalla. Minä olin laulelemassa rekilauluja ja vääntämässä kotijuustoa sekä lautanauhaa. Kotijuustostamme ei tullut ihan niin kiinteää, mitä siitä pitäisi, ehkä söimmekin sen liian aikaisin. Lautanauhan teko oli hauskaa ja takuulla teen sitä vielä uudestaan.

Keskiviikko oli seikkailupäivä. Silloin sai mahdollisuuden lähteä resina-ajelulle, seikkailuradalle, mielikuvitusmatkalle, melomaan, seinäkiipeilemään tai ratkaisemaan erilaisia ongelmia. Resina-ajelu oli noin kilometri yhteen suuntaan, joten yhteensä sitä vekotinta tuli veivattua kahden kilometrin matka ja hauskaa oli. Olin pettynyt resinan ulkonäöstä, kun se ei ollutkaan samannäköinen kuin Muumi-tietokonepelissä. Meillä oli kolmipyöräresinoita. Ongelmanratkaisupajassa oli muutama pulmapeli, jotka kaikki olivat isoveljeltäni ja tämän vaimolta. Silti en osannut tehdä niitä. Yhden olin jopa itse antanut veljelleni lahjaksi. Pirunnyrkistä tiesin, kuinka se pitäisi rakentaa, mutta sinä oli liikaa osia, joten se hajoili koko ajan. Ongelma-pajassa hauskimpia ongelmia oli minusta matemaattiset jutut, joista suurin osa oli lähes pelkkää yhtälönratkaisua. Melomaan olisi mielellään jäänyt pidemmäksikin aikaa, kun aurinko alkoi pilkistellä ja järvellä oli suhteellisen tyyntä. Kuitenkin kanootista oli palattava rannalle ja mentävä päivälliselle. Melontapajaa vetänyt ohjaaja antoi minulle järveltä poimimansa ulpukan, jota pidinkin sitten korvan takana aika pitkään.

Torstaina kävimme retkellä Alajärvellä, Tulivuorikeskuksessa, jossa meille kerrottiin tulivuorista ja maanjäristyksistä ja kaikesta sellaisesta vulgaanisesta toiminnasta. Parin kaverini kanssa totesimme, että se oli kuin lukion maantieteen ykköskurssi. Meille näytettiin video lähinnä Islannin tulivuorista ja pääsimme kokemaan simuloidun maanjäristyksen. Tulivuorikeskuksessa oli myös näytillä paljon erilaisia kiviä.

Kansainvälisyyspäivänä valitsimme lounaan ja päivällisen väliseksi ajaksi jonkun maanosan, kun vaihtoehtoina oli Etelä-Amerikka, Afrikka, Eurooppa ja Aasia. Olisin halunnut mennä Etelä-Amerikkaan, Aasiaan ja Afrikkaan, mutta koska vain yksi oli valittavana, päädyin Afrikkaan. Siellä rakensimme oman rummun, soittelimme afrikkalaisia rytmejä ja leikime leikkejä. Sokea vuohi oli minun ehdoton suosikkini. Siinä porukka menee piiriin ja piirin keskelle laitetaan kaksi henkilöä silmät sidottuna. Näistä toisen on otettava toista kiinni ja toisen juostava karkuun. Molemmat ovat siis vuohia. Kenelläkään ei ollut aavistusta, miksi afrikkalaiset vuohet haluavat jahdata toisiaan.

Perjantaina, ennen näitä eri maanosia, meillä oli leiriolympialaiset. Lajeina oli sahaamista, vesi-ilmapalloviestiä, narun päässä roikkuvan sokeripalan syöntiä (käsiä ei saanut käyttää), hiirenloukkuja, jotka piti saada laukeamaan, saappaan potkaisua, matkan mittaamista kävellen, paperilautasfrisbeetä... Ja tietysti kumikalkkuna. Jokainen laji vaati jälleen hyvän suorituksen lisäksi ryhmähenkeä ja yhteistyötä.

Lauantai oli TV-päivä, jonka aloitimme Amazing racella, johon saimme itse valita kolmen hengen ryhmät. Tässä kisailussa ratkoimme arvoitumksia (Mikä juoksee ilman jalkoja? Sillä voi laskea ja siitä voi tehdä lautaa.), rakensimme laatikkoa, söimme "hain rustoa", joka ilmeni riisipaperiksi, teimme kolmella hengellä lettiä naruista, jotka oli sidottuna vyötäisille, kasasimme pistekirjaimista Marttisten/Virtojen eläimen, yhdistimme tutkimusmatkaajan, maanosan ja vuosiluvun, avasimme Romanialaisen korulippaan, jonka avain oli lippaan sisällä, puhalsimme pingispalloa nenällä ja laitoimme erimuotoisia ja -kokoisia astioita järjestykseen tilavuutensa mukaan. Pisteestä riippuen saattoi saada lisäpisteitä esimerkiksi ryhmähengestä tai nopeudesta. Jokaisella rastilla otettiin aikaa, kauanko tehtävän suorittamiseen meni. Palkituksi tuli sekä se joukkue, jonka koko radan suorittamiseen käyttämä aika oli pienin, että se joukkue, jolla oli eniten pisteitä. Meidän joukkueemme oli nopein, mitä en kyllä jaksaisi uskoa, ja veljeni joukkue kahmi suurimman pistesaaliin.

Muita juttuja TV-päivänä oli saippuakuunnelman teko, t-paidan tuunaaminen, tyyliassarit, TV-visailu, TV:stä tutut jumpat ja levyraati sekä Ennätystehdas. Ennätystehtaassa sai kokeilla rikkoa jo aikaisemmin tehtyjä ennätyksiä, kuten lusikan pyörittäminen kielellä, saappaanheitto ja 30 metrin juoksu, tai tehdä itse jonkin ennätyksen. Minä yritin ensin ennätystä, jossa neljästä korttipakasta otetaan joka toinen kortti pois ja aikaa saisi kuluttaa minuutin. Korttien poistaminen pakasta oli kuitenkin yllättävän vaikeaa, joten koetin myös 160 merkin tekstiviestin kirjoittamista, joka sekään ei ottanut onnistuakseen. Lopulta ripustelin lusikoita naamaani niin, että niitä oli yhteensä 12 roikkumassa eripuolilla päätä. TV-visailuissa oli kysymyksiä Ootko fiksumpi kuin koululainen -ohjelmasta sekä Suomi-tietovisasta.

TV-päivän iltaohjelmana oli Talent, johon sai valmistaa noin 3 min kestävän esityksen. Kymmenestä esityksestä yhdeksän oli musiikkiesityksiä, minun taikatemppuni olivat siellä siis suurena poikkeuksena. Itse olin kahdessa jutussa mukana, kun edellisenä iltana keksimme, että voisimme soittaa Pikkumatin auton niin, että yksi soittaa sen panhuilulla ja muilla on erilaisia rytmisoittimia. Minä olin rytmimunisti ja helisyttelin myös tamburiinia.

Muina iltoina iltaohjelmissa oli esimerkiksi sukupuolten välinen taistelu, "Tartu biisikärpäseen" sekä kaivospeli, jossa kerättiin timantteja. Sukupuolten välisessä taistelussa annettiin pojille tyttöjen juttuihin liittyviä kysymyksiä ja tytöille poikien. Poikien piti esimerkiksi osata yhdistää pesuaine ja sen käyttötarkoitus, kun tytöillä oli auton osia ja ruumiinosia. Olen varsin vakuuttunut siitä, että tytöt olivat parempia, sillä pari tyttöjen tehtävistä olivat selkeästi vaikeampia kuin poikien. Kun pojat laittoivat rintaliivien hakaset kiinni, tytöt tekivät kravattisolmun, enkä minä saanut edes tehdä sitä. Toisessa tehtävässä pojat yhdistivät vaatteita sopivaksi vaatekerraksi ja tyttöjen oli tunnistettava kaksi miesohjaajaa sääristä tunnustelemalla niin, että käsissä oli patakintaat. Jostain syystä tyttöjen joukkue oli varsin yksimielinen siitä, että minä menen hiplaamaan niiden ohjaajien sääriä... Se oli hankalaa, mutta suurella intuitiollani osasin yhdistää säären ja ohjaajan. Myöhemmin pystyin sanomaan, että toisen ohjaajan sääret olivat lihaksikkaammat.

Viikonloppuna Marttisissa oli Gosbelridersien MOJ-tapahtuma, joten siellä pyöri hyvin paljon moottoripyöriä, joita aika monet sanoivat pelottaviksi. Lauantaina iltapäivällä halukkaat pääsivät moottoripyörän kyytiin ja minä olin siellä tietysti ensimmäisten joukossa pomppimassa käsi pystyssä. Pääsin lyhyelle ajellulle harrikalla, eikä kukaan ottanut minua uudestaan kyytiinsä, vaikka olisin halunnut. Se oli mukavaa.

Leiriviikko oli todella mukava, kuten aina ennenkin, ja meni nopeammin kuin moni muu leiri. Ohjaajista on tullut vuosi vuodelta lepsumpia (ja kaksimielisempiä), joten minä en ainakaan tullut hirveästi noudattaneeksi hiljaisuusaikoja, vaikka tietysti yritimme sentään olla hiljempaa yhdentoista jälkeen. Noin suurella leiriläismäärällä ei kunnolla tullut tutustukneeksi kaikkiin leiriläisiin. Minä en ainakaan kuullut kahden leiriläisen puhuvankaan koko leirin aikana. Okei, kolmen, mutta se kolmas ei puhu muutenkaan. Ne kaksi sentään osaavat (tietääkseni ;) ) puhua, mutta olivat hiukan hiljaisempia tapauksia.

2 kommenttia:

tyttism kirjoitti...

Mitä se lautajuttu oli mitä teitte?

Ronja kirjoitti...

Lautanauhaa. Sitä kudotaan lautojen avulla. Meillä oli käytössä neljä "lautaa", jotka olivat joka nurkasta rei'itettyjä pahvinpaloja. Jokaisesta reiästä menee yksi lanka ja sitten niitä pahveja pyöriteltiin ja vedettiin kudontalankaa sieltä loimien välistä. Lautanauhamalleja löytää netistä aika kivasti erilaisia.