lauantaina, joulukuuta 12, 2009

Joulusiivousta

Keksin vähän vahingossa tavan, miten saa äidin tekemään täällä siivousta (ja veljen siinä samalla, kun äiti sen pakottaa kaverikseen).

Olin suunnitellut siivoavani oikein kunnolla jo ajat sitten, mutta tänään minulla oli siihen kunnolla mahdollisuus. Aloitin keittiössä, raivasin tuoleja pöydän ympäriltä pois, jotta voisin siirtää sitä pöytää ja saisin maton sen alta pois. Kumarruin nostamaan roskaa lattialta ja pam! Löin silmäni suoraan tuolin selkänojan aika terävään kulmaan. Sattui muuten ihan järkyttävän paljon.

Puolisen tuntia kestin sitä kipua, kunnes soitin äitille. Itse en osannut päättää, oliko tämä nyt asia, jonka takia tarvitsee/kannattaa käydä päivystyksessä. Veljeltä olin kysynyt, oliko paperiin tullut verta. "On siinä vähän. Mutta toi on niin pieni haava, ettei mitään vaarallista." Just. Toisaalta äidiltä tuli sama tuomio, kun hän tuli paikalle.

Silmään sattuu edelleen, vaikka tapaturmasta on jo kohta puolitoista tuntia ja vaikka olen pitänyt siinä kylmää ja syönyt särkylääkkeen. Se hyöty tästä nyt ainakin oli, että sain äidin ja veljen hoitamaan tuon joulusiivouksen aloittamisen.

"Mitä tästä opimme? Jätetään ne roskat lattialle!" totesi yksi kaverini Facebookissa. Niinpä niin. Äiti ei ole samaa mieltä...


Edit illalla:

Äiti tuli vielä uudestaan illasta käymään, kun välissä kävi kotona ja palauttamassa yhden tulevan sijaislapsen takaisin kriisiperheeseen. Hän palasi siis vielä jatkamaan siivousta.

Vaikka aamulla tuomio oli, ettei mennä lääkäriin, sain äidin kuitenkin soittamaan päivystykseen. Silmä kun on edelleen kipeä ja punainen ainakin siitä kohtaa, mihin tuolin selkänojan kulma osui. Vähän se tuntuu myös siltä, että olisi saattanut paineet nousta. HUSin silmäpolin päivystyksestä annettiin kuitenkin ohjeeksi mennä omaan terveyskeskukseen ja vasta sieltä mahdollisen lähetteen kanssa silmäklinikalle. Pah, ei varmasti mennä. Mitä muka joku Malmin terveyskeskuksen lääkäri osaa silmälleni tehdä? He kun eivät taida voida edes mitata painetta tai mitään. Elelen siis mieluummin särkylääkkeillä ja katson, tapahtuuko silmälle mitään jännää. Seuraavaan silmälääkärikäyntiin ei kuitenkaan ole enää kuin kuukausi, niin näkeehän se lääkäri silloinkin, jos silmälleni on jotain pahemmin käynyt. Ja silloin voimme varmistaa häneltä, että pitääkö ihan oikeasti mennä ensin omaan terveyskeskukseen, jos tapahtuu jotain tällaista, vai voiko mennä suoraan HUSiin.

Olen aika pettynyt siitä, ettei tuo silmä ole edes musta. En saanut taaskaan katu-uskottavuutta. Mutta on minulla sentään pienet haavat ylä- ja alaluomessa. Siitä yläluomen haavasta tuli vertakin. Tai toivon, että se veri tuli luomesta eikä silmästä.

"Kyllä sä ainakin keksit hyvän keinon, jolla sun ei tarvinnut itse siivota."

Jep. Oli kieltämättä aika mukavaa seurata sivusta, kun täällä siivottiin ja vaihdettiin matot ja laiteltiin vähän joulukoristeita. Kyllä minäkin nyt illalla jotain tein, mutta aamulla äiti kielsi ja he veljeni kanssa siivosivat kunnolla paikkoja. Okei, äiti myös siivosi ehkä hiukan nopsemmin, kuin minä olisin tehnyt... Parempi niin.

"Vielä pitäisi siivota toi Ronjan huone. Siivoatko sä sen itse myöhemmin? Vai satutatko toisenkin silmän?"

7 kommenttia:

Liiolii kirjoitti...

Autsis! *puhaltelee*

Leen@ kirjoitti...

Onneksi äiti tuli paikalle. Muuten patistaisin, että kyllä kannattaa käydä näyttämässä, vaikka päivystyspolit eivät niin houkuttelevia paikkoja olekaan. Kokemusta sain viime viikolla.

Ihan tuolla tavalla ei kannata äitiä seuraavan kerran hälyttää paikalle. entä jos pyytäisit vain? Tai jotain muuta...

Anonyymi kirjoitti...

Liiolii: Jep, se sattui. Ja sattuu hiukan edelleen.

Leen@: Onneksi tuli äiti paikalle, juu. ;)

Me jopa soitettiin HUSin silmäpolin päivystykseen tässä iltasella, kun silmä on edelleen kipeä (ja punainen) ja tuntuu vähän siltä, että siellä olisi saattanut nousta paineet tai jotain muuta häikkää. Päivystyspolilta annettiin ohjeeksi mennä omaan terveyskeskukseen ja vasta sieltä mahdollisen lähetteen kanssa silmäklinikalle. Heillä oli kuulemma 8 tunnin jonot. Mutta ei todellakaan lähdetty sitten mihinkään; mitä joku Malmin terveyskeskuksen terveyskeskuslääkäri voi silmälleni tehdä, kun eivät he voi mitata edes painetta? Äidin tulkinta asiasta oli, että sellainen tavallinen terveyskeskuslääkäri pyörtyisi nähdessään tämän hassun silmäni. "Siitä kun törröttää noita kaikkia juttuja eri suuntiin ja se on muutenkin oudon näköinen."

Anonyymi kirjoitti...

Hih, oli pakko tulla mainitsemaan että taisinpas bongata sinut eilen, Ronja!

Hyppäsin ratikkaan Kallion Karhupuistossa ja kun katsoin ratikan ikkunasta ulos niin näin jonkun tyttösen kävelemässä kadulla tonttulakki päässään ja valkoinen keppi kädessään.

Mahdoitko se olla sinä?

T: Eräs blogisi lukija

Anonyymi kirjoitti...

Hihii... :D

Ei ole oikein muuta mahdollisuutta kuin se, että olet minut bongannut (mikä nähtävyys!). Taisin olla menossa kitaratunnille. Ja kyllä, tonttulakki on ollut tiiviisti päässä koko joulukuun. Siitä on helppo tunnistaa.

Milloinkohan joku tulee kadulla ihan juttelemaan? "Sä olet varmaan Ronja?" Vitsit, että tunnen itseni nyt julkkikseksi, kun tuolla lailla bongaillaan katukuvasta. =)

Anonyymi kirjoitti...

Haluaisin kommentoida tuota lääkäriin menoa. Erikoissairaanhoidon palveluihin mennään aina ensin julikisen puolen kautta ja sitä kautta haetaan lähete. Tietysti jos on kyse kiireellisestä ja kriittistä hoitoa vaativasta asiasta, niin asia on silloin eri. Tää on tietysti tosi hölmöä, mutta asia on vain näin. Sekin on hölmöä, että menee ensin terveyskeskuksen jonottamaan moneksi tunniksi jotta saisi vain sen lähetteen että pääsisi sellaiseen hoitopaikkaan josa ne oikeasti osaisi tehdäkkin jotain ja sitten jonottaa vielä sielä toisessa hoitopaikassa, mutta tällästä tää on...

Anonyymi kirjoitti...

Jep, hölmöä on. Minä tosin olen mennyt aika monesti suoraan silmäklinikan päivystykseen. Ollaan kyllä soitettu sinne etukäteen. Ehkä ne hassut silmävaivat olivat silloin sitä luokkaa, ettei kannattanut edes käydä jonottamassa ensin siellä terveyskeskuksessa. Eilen kuitenkin tein tuon jonotusrumban, meni yhteensä vaan joku nelisen tuntia.