Synttärisähläyksiä

Olisi ollut liian hyvä tuuri, että olisimme oikeasti päässeet kommelluksitta.

Kakkua tehdessä ongelmaksi tuli se, missä meidän kakkuvuoat on. Pienessä asunnossa tämän tavaramäärän säilöminen on lievästi sanottuna ihme, joten yhden vuo'an etsiminen oli myös aika haastava juttu. Vuoka kuitenkin löytyi ja saimme kakkupohjan tehtyä jopa ihan onnistuneesti. Laitoimme kakun uuniin ja kun otimme sen sieltä pois... Niin, joku nimeltämainitsematon allekirjoittanut oli unohtanut voidella vuo'an. Ei kun uusiksi - tunti aikaa ennen kuin pitäisi olla rautatieasemalla.

Ehdimme vääntää onnistuneen kakkutaikinan, voidella toisen vuo'an (joka oli edellistä pienempi ja siis myös parempi meidän pieneen kakkuumme) ja paistamaan kakkupohjan. Ehdin tietysti siinä sivussa myös polttamaan mukavan näköisen jäljen käsivarteeni - ainut niistä kaikista palamisista, joka oikeasti näkyy johonkin. Kakulle emme oikein mitään muuta enää ehtineet tehdä, kun oli vieraiden hakureissu tiedossa.

Kun pääsimme takaisin kotiin, suljimme vieraamme ystävällisesti yhteen huoneeseen, jotta ehdimme tehdä kakun loppuun. Siitä tuli loppujen lopuksi erittäin hyvän makuinen. Niin, ja minulla on kaapissa yksi onnistunut kakkupohja - kiinni metallivuo'assa.