Kummallisia puheluita

NKL:n nuorisotoimi järjestää joka vuosi lokakuun toisena viikonloppuna (paitsi viime vuonna se oli eri aikaan) nuorisofoorumin, jonka teema vaihtelee vuosittain. Foorumin pääasiallinen idea on valita uusi Nutor, mutta kyllä siellä on muutakin ohjelmaa - senkin takia, että paikalle edes tulisi ihmisiä valitsemaan sitä Nutoria, järjestötoiminta kun ei välttämättä ole niin suosittua. Tai siis jos olisi pelkkä Nutorin valintakokous, se tuskin saisi kovin suuren osallistujamäärän.

Tämän vuoden teemana on elokuvat ja minun on pitänyt hommata meille vierailijoita. Myönnetään, vierailijoiden hommaaminen on mennyt hyvin viimetinkaan... Yritin ensin pari viikkoa saada kiinni näyttämöilmaisun opettajaani, koska tiedän, että hänellä on kontakteja elokuvamaailmaan. En saanut ikinä opettajaa kiinni ja vasta silloin aloin vähitellen miettiä muita mahdollisia kontakteja. Olen sitten odotellut kärsimättömänä, miten esimerkiksi ohjaajan hommaaminen on sujunut kontaktien kautta... Aika hiljaista... Tajusin myös hiukan myöhään, että niin, oma äitini on puvustaja! En siksi ajatellut häntä ihan ensimmäisten joukossa, koska äiti on puvustanut lähinnä teatterille. Tai oikeastaan luulin, että vain teatteriin, mutta kun häntä foorumiin asiantuntijavieraaksi kysyin, sain tietää hänen puvustaneen myös TV-elokuvia, joskus opiskeluaikanaan.

Tästä kaikesta alkuselvityksestä pääsen vihdoin aiheeseeni, siis niihin omituisiin puheluihin.

Soitin maanantaina yhdelle elokuvaohjaajalle, hän ei vastannut. Jotain tunnin päästä hän soitti takaisin ja vastasin puhelimeen kiltisti: "Ronja Oja."
"Ai Roni? Mitä sä mun puhelimeen soitat?"
"Öö... Siis häh?"

Esittelin itseni uudestaan ja puhelu sai jatkua enemmän normaaliin tapaan. Hämmennyin tästä alusta niin pahasti, että lähes tulkoon änkytin koko ajan, kun selitin asiaani. Tai ainakin olin hyvin epävarma.

Eilen soitin toiselle elokuvaohjaajalle, sellaiselle, joka on vetänyt myös kuvailutulkkauskoulutusta ja voisi siis mahdollisesti myös kuvailutulkata elokuvan, jonka katsomme (joo, sain tämän ohjaajan numeron jo pari viikkoa sitten, mutta silloin luotin vielä vahvasti muihin kontakteihini ja siihen, että saisin niiden kautta ohjaajan...). Hän kaivoi ilmeisesti kännykkäänsä repusta ja puhelu alkoi kauhealla kahinalla, kun hän etsiessään painoi vahingossa jo puhelun auki.

"...Haloo?"
"No haloo... Ronja Oja tässä hei."

Tämäkään puhelu ei siis alkanut ihan niin käsikirjoituksen mukaan. Nyt osasin jo paremmin olla hämmentymättä... Vaikka se vastakkainen osapuoli vaikutti kyllä hämmentyneeltä. En kohta enää soittele kenellekään elokuvaohjaajalle, kun aina joku menee vikaan.