sunnuntaina, heinäkuuta 18, 2010

"Musta tuntuu siltä, etten mä näe mitään."

Minulta pääsee välillä ihan spontaanisti vähän hölmöjä lipsahduksia. Joskus olen isoveljeni varoittaessa jostain esteestä todennut: "Kyllä mä sen tiedän, en mä mikään sokee oo." Eilen uimarannalta lähtiessämme suustani lipsahti otsikkoon päässyt lausahdus.

En todellakaan ajattele koko ajan olevani sokea, enkä oikeastaan edes huomaa sitä kunnolla, joten joskus pääsee lipsahtamaan. Eilen sitten ilmeisesti vaan tuli sellainen hetki, "etten nähnyt mitään" ja rannalla olikin yhtäkkiä vaikea seurata muita pelkästään äänen perusteella.

Voin myös sanoa, että on hauskaa pelata Twisteriä niin, ettei minulla ole hajuakaan, missä ne väritäplät on. Tiedän kyllä, missä järjestyksessä mikäkin väri laudalla on, mutta täplän tarkka siainti ei sitten olekaan hallussa. Voisin ihan yhtä hyvin pelata Twisteriä valkoisella lakanalla. Siinä pelin tiimellyksessäkin minulta taas vähän lipsahti. Veli: "Se täplä on varattu." Minä: "Ai, en mä huomannut, kun sun jalka ei ollut kunnolla täplällä." Lipsahdusten jälkeen on aina oikein hauska tajuta, että enhän minä nyt taas voinut tätäkään nähdä.

Mölkky on hauska seurapeli, jossa on helppo olla mukana. Joku vaan aina käy antamassa äänimerkkiä sieltä, missä mölkkypalikat oikein ovat. Onnistuin heittämään 12. Aliasta pelasimme joukolla niin, että minulla oli seurueen islantilainen silminä kuiskaamassa sanoja korvaani.

Pitkäksi venähtäneen illanvieton jälkeen tänään on vuorossa löhöpäivä. Hyvässä ja rennossa seurassa aika lentää.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Demistä bongasin tän sun blogin ja mielenkiinnolla olen lukenut :) Itsellänikään ei ole ihan terveet silmät, en kuitenkaan käsittääkseni ole näkövammainen. Mua on vaan kiusattu koko ikäni silmien karsastuksesta (joka ei tiedä, niin wikipediasta löytyy (: ) ja karsastus on myös aiheuttanut mun näön heikkenemistä ajoittain. Aina välillä huomaan, että jahas, täytyy lasit vaihtaa taas vahvempiin, ja jonain päivänä saatan herätä sokeana... Ei kuitenkaan parane liikaa murehtia, jos se on tullakseen niin sitten tulee!

Selda kirjoitti...

Oli hauska lukea juttu susta Demistä. Tuo miten kerroit noista sponttaaneista lipsahduksistasi, tuntuu näin luonnolliselta, mutta se on varmaan jonkinlainen järkytys niille, jotka kuulevat ensimmäistä kertaa :D

Anonyymi kirjoitti...

Luin kans susta demistä ja innolla suuntasin tänne sun blogiin ;) tätä on varmaan kysytty miljoona kertaa, mutta miten pystyt kirjoittamaan näppäimistöllä tai muutenkin olemaan koneella? Onko sulla jotku erikoisvälineet sitä varten?

Anonyymi kirjoitti...

Ahaa, löysinkin jo vastauksen tuolta aiemmista teksteistä että miten "luet" tätä tekstiä.

Ida kirjoitti...

Häh, häh? Ronja! Oletko sinä nyt jo Demi-julkkiskin? Aika plikka!

Löhöämistä parempaa tekemistä ei olekaan.

Anonyymi kirjoitti...

Anonyymi 1: Kiva, että löysit tänne. :) Minunkin silmäni ovat aina karsastaneet ja joskus olen siitä jotain huomauttelua kuullut tyyliin "miks sä katot kieroon?", muttei siitä pidä välittää. Karsastus voi tosiaan vähän sitä näköä heikentää, mutta ei se yksin sokeutta aiheuta. :)

Selda: Hihii, hauskaa, että sinäkin minut sieltä bongasit. :) En tiedä, miten ihmiset suhtautuvat lipsautuksiini, kun yleensä ne lipsahtavat perhepiirissä tai muuten kovin tuttujen joukossa.

Anonyymi 2: Hyvä, että vastaus löytyi. :)

Lilithea: Jep, olen ehtinyt Demi-julkkikseksikin.