Minä käytin koeviikon vapaapäivät hyväksi ja opettelin taas vähän lisää reittejä.
Tutustuimme yleisesti vähän lisää Kallion ympäristöön ("Tästä Teemu käveli viime Kotikatu-jaksossa ohi. Tässä on kotikadun se VB... Ja tällä pelastuslaitoksella Teemu on töissä.") ja tarkemmin opettelimme reittiä Viidennenlinjan Siwaan ja yhteen kahvilaan, jossa on tullut istuttua kavereiden kanssa jos jonkin kerran.
Karhupuiston ratikka- ja bussipysäkit on nekin nyt hallussa, joten ysi ratikan ja 51 bussin reittien varrella asuvat kaverit: varokaa, minä tulen käymään!
Mäessä olevat kadut ovat jotenkin pelottavia, kun siellä saattaa olla niitä portaita yllättävästi katutasosta alempanakin. Jänniä koloja kadussa, joita minä aina pelästyn, vaikka osaankin odottaa niitä. Niin, ja se Karhupuiston kulmalla oleva risteys... Liikaa autoja liian moneen suuntaan.
Olen ihan täysin sitä mieltä, että valloitan vähitellen koko maailman. Se lähtee tästä Kallio-tuntemuksesta, mutta kyllä kohta koko Helsinki on minun (ja koska Helsinki yrittää levitä lähiyjmpäristöön, saan minäkin siinä samalla lisää omaisuutta!).
Toinen harjoittelun kohde oli Pasilan juna-asema. Vinkeä paikka, sanoisin. Hyvin yksinkertainen, oikeastaan. Nyt ei tarvitse enää pyytää ihmisiä heittämään minua junalle, mikä on aika positiivista. Alkaa vähitellen tuntua siltä, että voisin olla itsenäinen (itsepäinen) ihminen.
Pasilan asemalla kaikki laiturialueet on jotenkin niin samanlaiset. Kaikki kulmat on myös aina 90 asteen kulmia, eikä sieltä löydy muutenkaan mitään kovin ihmeellisiä juttuja. Hyvin neliskanttista meininkiä, mikä on aika helppo hahmottaa.
Melkein harmittaa, ettei Helsinkiä ole rakennettu viivottimen kanssa neliönmuotoisiksi kortteleiksi. Sellainen kaupunkirakenne olisi ainakin sokkona helpompi käsittää. Nyt niitä teitä menee ihan sikin sokin vähän joka suuntaan, ja minun pääni sisällä oleva kartta on ihan hukassa ja sekaisin, kun en tarkkaan tiedä, mihin mikäkin katu menee. Toisaalta kyllä ruudukkokaupunki on aika tylsä juttu. Sellainen olisi vain helpompi tajuta. Se olisi vähän niin kuin koordinaatisto. Näin pitkän matikan lukijana - erityisesti - on tuo koordinaatisto tullut aika tutuksi.
Uusia tuulia, uusi blogisivu
-
Yhdistin kaksi blogiani yhteen. Jatkossa juttujani urheilusta ja kaikesta
muusta mieleen tulevasta voit lukea uudelta sivustoltani. Kiitos kaikesta
ja terv...
5 kommenttia:
Hei, ihan loistava postaus! Keneltä näitä kotikatuliikkumistaitoja saa? Muutan nyt vappuna hesaan ja ennen pitkää kun näköni eläköityy,voisin vannoutuneena kotikatufriikkinä haluta myös! :D
Hei, pahoittelut, se peltinen jenkkiroskis meni jo! Mutta olisipa hauskaa jos ennen pitkää opettelisit myös nelosen ratikan, sillä kun pääsee mun luokseni kylään vapusta saakka :) mites sun asunnonhaku?
Ainiin, piti vielä sanomani, että mun maailmanvalloitukseni jää varmaan aika suppeaksi ellen enempi toimeennu, sillä pääsen kotoa ratikalla suoraan tiedekunnan oven eteen ja ruokakauppakin on puolivälissä ratikalta kotiovelle. Niin ja toi HUSin silmäklinikkakin on siinä ratikan varrella. Supeea elämä, teretulemast.
Timo Frost on Kotikatu-lt-ohjuksen nimi. ;)
Hmm, nelosratikka... Minulla ei ole mitään hajua, missä sellainen kulkee. Mutta mielelläni opettelen, olisi kiva tulla joskus käymään!
Meidän asunnonhaku on jonottavan hakemuksen muodossa kahdessa paikkaa. Vähitellen alan kallistua joihinkin muihin vuokranantajiin... Tässä on myös tullut pohdittua, voinko edes vaihtaa kirjojani Helsinkiin, kun kumpikaan vanhemmista ei siellä asu. Rankkaa olla alaikäinen. :D
Nelosen ratikan toinen pää on Katajanokalla, eli siellä Kauppatorin ja Senaatintorin takana. Sieltä se ajaa Aleksia pitkin Stockan ohi Lasipalatsin ohi ja sitten (tätä pätkää en oo kokeillut) ehkä Mannerheimintietä ja sitten se päätyy sinne Meilahti-Pikkuhuopalahti-akselille, jonne muutan :)
Toivottavasti teidän asunnonhaku tärppää pian!
Mut hei, oo Ronja onnellinen, ettet asu Rovaniemellä, kun siellä kadut on suunniteltu poronsarvien mukaan! :)
No onneksi en asu! :D
Lähetä kommentti