Opaskoira osa 3 - Sen oikean löytäminen

Oikean koiran löytäminen oikealle ihmiselle ei välttämättä ole helppoa. Tiedän, että toisinaan ”paritus” tehdään pelkästään paperien perusteella ja käyttäjä ja koira kohtaavat ensimmäisen kerran yhteistyökurssilla, toisinaan pääsee vähän enemmäkin testailemaan. Tämä käytäntö saattaa riippua myös opaskoirakoulusta. Mutta ainakin minä olen päässyt nyt testailemaan koiria enemmänkin.

Tapasin pari viikkoa sitten erään opaskoirakokelaan, josta Viiksen kouluttajat vähän miettivät, voisiko se olla minulle sopiva. Koira tuli kouluttajansa kanssa luokseni ja kävelimme pienen lenkin tässä lähiympäristössä. Voin sanoa, että oli varsin erilaista kulkea tuttuja reittejä koiran kuin kepin kanssa. Koira löysi minulle paluumatkalla suojatien keskeltä korttelia, kun taas kepin kanssa en ole koskaan edes yrittänyt etsiä sitä.

Kouluttajan kanssa jultetiin hetki ja päättelin hänen puheistaan, että ehkä kyseinen koira ei sittenkään olisi se minun koirani. Noin tuntia myöhemmin toinen Viiksen kouluttaja soitti minulle ja kutsui seuraavalla viikolla Kuopioon ”koajamaan” pari muuta koiraa. Minähän lähdin!

Vietin Kuopiossa noin 17 tuntia, matkoihin meni sitten yhteensä 8 ja puoli tuntia. Sellainen pieni pyrähdys se oli. Kävelin kahden labbis-siskoksen kanssa, jotka olivat tosiaan samasta pentueesta, mutta hieman erilaisia. Suurimman eron itse huomasin siinä, että toinen koirista kuunteli minua paremmin. Se myös näytti kaikki suojatiet kiltisti ja kulki reippaasti. Sen sisko taas taisi näyttää tasan yhden suojatien oikein, eikä kuunnellut minua (se ei sinänsä ole kai kovin outoa, enemmän hämmennyn siitä, kun ne kuuntelevat, mitä sanon!).

En tiedä, miten muutaman korttelin kiertävän lenkin aikana joku pystyy sanomaan juuri mitään liikkumisestani tai yhteistyöstä koiran kanssa. Ilmeisesti siitä pystyy nopeasti näkemään enemmäkin asioita kuin uskoisin.

Lyhyen visiittini päätteeksi sain kuulla, että näistä koirista se ensimmäinen, jonka kanssa yhteistyö heti kättelyssä sujui paremmin, olisi nyt tulossa minulle. Oikeasti! Koira! Valittu!

Kahden viikon päästä olen yhteistyökurssilla Kuopiossa. Vietän siellä 2,5 viikkoa. Ohjelmaan kuuluu pari lenkkiä päivittäin, varmasti myös opastusta koiran hoitoon yms. Koira tulee asumaan kanssani samaan huoneeseen ja yhdessäolomme on alusta asti varsin tiivistä. Palaan koiran kanssa kotiin vapuksi.

Minua jännittää! Oikeasti, kahden viikon päästä olen viettänyt tulevan oppaani kanssa yön yhdessä. En ole ikinä asunut koiran kanssa ja kohta minulla on sellainen asuinkumppaninani toivottavasti seuraavat 10 vuotta. Huh!