Silmäasiaa

Kävin sitten eilen näyttämässä silmääni lääkärissä, kun kipu ei ollut mihinkään hävinnyt. Pikkuisen otti päähän se silmän kosketusarkuus: kun seisoin kuorossa ja edessä seisova heilautti hiuksiaan niin, että ne osuivat vähän naamalleni, se sattui. Kun kävelin teatteriharkoissa päin katosta roikkuvaa narua, jolla saa vedettyä verhoja alas, se sattui silmään. Kun räpyttelin silmää, se sattui. Ja ihan muutenkin sattui.

Malmin terveyskeskuksessa jonotimme tunnin verran, ennen kuin pääsimme lääkärille. Yllättävän vähän, siis. Hyvin huonosti puhuva mieslääkäri katsoi suoraan isääni vilkaisemattakaan minua ja kysyi, kuinka hän voi olla avuksi. Iskä sitten totesi minun olevan se potilas...

En voi sille mitään, etten osaa luottaa ihan niin hyvin huonosti suomea puhuviin ihmisiin, mitä pitäisi. En oikeastaan osaa luottaa myöskään suomalaisiin pahan puhevian omaaviin ihmisiin kovin hyvin, ellen siis tunne heitä. Kun olin kesätöissä viikon ajan tekemisissä parin maahanmuuttajaperheen kanssa, se lievensi aika paljon ennakkoluulojani. Silti en osaa vieläkään kunnolla luottaa sellaisiin maahanmuuttajiin, jonka suomesta en välttämättä saa selvää. Se on välillä aika iso ongelma sellaisten taksikuskien kanssa, jotka puhuvat huonosti suomea, sillä minä jännitän koko matkan, ymmärsiköhän se nyt, mihin olen menossa ja osasiko se kirjoittaa sen osoitteen oikein navigaattoriinsa... Aina olen sentään päässyt perille.

No, mutta selitin siis tälle lääkärille, mikä oli ongelmana ja sanoimme vielä tarvitsevamme lähetteen silmäklinikalle. Lääkäri katsoi silmääni lampulla ja totesi siellä näkyvän verenpurkaumia, joiden pitäisi kyllä parantua ihan itsekseenkin. Hän kuitenkin kirjoitti meille lähetteen, sen kivun takia. Muuten ei olisi kuulemma kirjoittanut.

Silmäklinikalla saimme sitten odottaa hiukan pidempään. Olimme siellä päivystyksessä jonkun kaksi ja puoli tuntia, eli tosi vähän sinänsä. Odottavan aika oli kumminkin aika pitkä...

Siinä vaiheessa, kun tulin päivystykseen, minulta mitattiin paine. Tai siis yritettiin mitata, mutta koska silmäni ei oikein pysynyt paikallaan, paineen mittaaminen ei hirveän hyvin onnistunut. Jotain 17-19 se hoitaja sai paineekseni. Minun silmässäni se on aika paljon, kun muistelisin viimeksi sen olleen joko 4 tai 0. Hetken päästä silmääni laitettiin puudutustippa, josko se vähentäisi kipua.

Tippa auttoi vähän, muttei vienyt kipua kokonaan pois. Silmäni on ollut viikon verran kipeä ainakin kahdesta kohtaa ja toisesta kohtaa se kipu lähti tipalla, toisesta ei.

Kun minut sitten kutsuttiin sisään, oli paikalla taas huonosti suomea puhuva mieslääkäri. Hänen suomestaan sai sentään hiukan paremmin selvää. Sain taas selittää, mikä silmässäni oli ja lääkäri vilkaisi sitä mikroskoopillaan.

Hän näki oikean silmän oikeassa ylänurkassa pienen haavauman sarveiskalvolla. Jep, sieltä se on ollut aika kipeäkin. Kerroin kyllä silmän olevan kipeä myös vasemmasta ylänurkasta, mutta lääkärisetä ei nähnyt siellä mitään kummallista. Hoidoksi hän määräsi chloromycetin-nimistä "salvaa", jota pitäisi viikon ajan laittaa silmään (luin sen nimen paketin kyljestä, koska se lukee siinä pisteillä, jee). Sanoi kyllä, että se haavauma parantuu varmasti myös itsekseen, mutta ihan varulta.

Mikroskoopin painemittari sanoi silmäni paineeksi 10-12, kun se mittaus ei taaskaan ihan niin helppo ollut. Minusta olisi ollut myös ihan kiva, jos lääkäri olisi sanonut mittaavansa paineen. Hän ei sanonut mitään ja vähän hätkähdin, kun yhtäkkiä vaan tuli juttu silmään. Kiitti vaan. Jos olisin nähnyt, olisin nähnyt sen sinisen valorinkulan, enkä olisi hätkähtänyt sitä

Lääkärisedän tutkimuksesta huolimatta olen aika varma, että siinä silmässä on muutakin vikaa kuin pieni haava sarveiskalvolla. Arvelisin, että silmässäni verkkokalvoa paikallaan pitänyt silikonivyö tahtoo pullauttaa itsensä pihalle koko silmästä. Se on pullistellut tuolla yhdessä nurkassa jo aika kauan, mutta minusta se pullistuma on nyt suurempi ja silmä on toisestakin reunasta hassun mallinen ja hassun kipeä, kun eihän siellä näkynytkään mitään. Onneksi on kuukauden päästä normaali kontrolliaika ja pääsen lääkärille, joka tuntee silmäni. Hän joa aikaisemmin sanoi, että sen silikonivyön poistaminen voi vähentää kipua. Nyt uskonkin sen. Siis jos se oikeasti on se vyö, joka tämän kivun aiheuttaa.