Tänään oli kevään ensimmäinen yo-koe, äidinkielen tekstitaitokoe. Tekstitaito on tekstilaji, jota ei käytännössä kirjoiteta missään muualla kuin lukiossa: ensin jokaisella kurssilla harjoitellaan sitä yo-koetta varten ja lopulta yo-kokeessa kirjoitetaan elämän viimeiset kolme tekstitaidon vastausta. Nyt ne on tehty.
Olen yksi niistä hyvin harvoista, jotka pitävät tekstitaidon kirjoittamisesta. Käytännössä se on vain lukutaitoa ja sitä, että osaa kertoa, mitkä asiat tekstissä tekee siitä juuri sellaisen kuin se on: mikä tekee kolumnista kolumnin, millä keinoin vaikuttamaan pyrkivä artikkeli pääsee tavoitteeseensa ja millaisia teemoja kaunokirjallisuudessa käsitellään, näin esimerkiksi. Vaikka yksi koulumme äidinkielenopettaja sanookin, ettei kukaan voi nauttia tekstitaidonvastauksen kirjoittamisesta, minä nautin. Rehellisesti.
Kun vastaan tuli argumentaatioanalyysi, miltei hihkuin innosta. Itsekin tosin hämmästyin reaktiotani, sillä vielä muutama viikko sitten inhosin argumentaation analysoimista. Eilen kuitenkin tulin kerranneeksi kaverini kanssa kyseisen asian ja se oli jotenkin vahvasti mielessä (kuten tietysti edellinen kuuden pisteen analyysini). Kirsi Kunnaksen - tai Kunnaan - runomuotoisen faabelin teemojen erittely oli sekin loppujen lopuksi mielettömän antoisaa ja aiheutti paljon älyllisiä sekä kirjoituksellisia kiksejä. Yhteiskuntakritiikki on hauskaa. sananvapaus oli teema, jonka ympärillä kaikki kokeen aineistotekstit pyörivät tavalla tai toisella.
se morkkis sitten.
Ei kannata kirjoittaa elämänsä ensimmäistä referaattia yo-kokeessa. Ihan vinkkinä vain.
Minä siis tein sen. En ole kirjoittanut yhtään referaattia millään lukion äidinkielen kurssilla. En myöskään muista, että niistä olisi koskaan edes puhuttu. Se on ilmeisesti ensimmäisen kurssin asiaa, mutta minun muistiinpanoistani ei löydy sanaakaan referaatista - tarkistin (toisaalta siellä oli suhteellisen moneen kertaan "olen vähän unessa", "viime tunnilla puhuttiin jotain, nukuin", joten on saattanut mennä myös ohi). Fiksuna likkana ajattelin referaatin olevan kuin kielten tiivistelmä: sama teksti omin sanoin, ei kappalejakoja eikä turhia "kirjoittajan mukaan ..." -pölinöitä. No, joskus 'fiksuudesta' on vain haittaa.
Referaattitehtävästä siis tuskin tulee kovinkaan hyviä pisteitä. Olisi ehkä ollut fiksumpaa vastata johonkin muuhun tehtävään, kun niissä muissa olisin jopa tiennyt vähän paremmin, mitä olen tekemässä. Mutta ne kaksi tehtävää, joista jo kokeessa intoilin ja joiden kirjoittaminen oli lähes nautinto, toivottavasti menivät riittävän hyvin.
Että sellaista tänään. Vaikken jännittänyt tuota koetta muuten kuin ehdinkö ajoissa paikalle, en nukkunut viime yönä kovin hyvin. Kokeen jälkeen sitten pälätin koulun aulassa ja pihalla kaverin kanssa puhelimessa intensiivisesti jotain tunnin, kännykästä loppui akku ja jouduin taksin sijaan tulemaan kotiin ratikalla. Kotona iski jotenkin kaikkensa antanut olo, vähän kuin joidenkin urheilukisojen jälkeen. Toisaalta kuuden tunnin ajatustyötä ja kirjoittamista voinee verrata urheiluun.
Kivaa oli, että patjavarastossa kanssani oli kaksi muutakin tietokoneella kirjoittavaa.
Uusia tuulia, uusi blogisivu
-
Yhdistin kaksi blogiani yhteen. Jatkossa juttujani urheilusta ja kaikesta
muusta mieleen tulevasta voit lukea uudelta sivustoltani. Kiitos kaikesta
ja terv...
6 kommenttia:
En tiennytkään, että äidinkielen ylioppilaskoe on muuttunut. Meidän aikoinamme (kirjoitin vuonna 1996) kirjoitettiin vain kaksi ainetta ja niistä parempi sitten määritti arvosanan.
Joo, se koe muuttui muistaakseni 2006 tai 2007, joskus niillämain joka tapauksessa. Kohtuu tuore juttu, siis. Välillä vähän tuntuu, ettei kaikki opettajatkaan ole ihan kärryillä vielä tekstitaidosta.
Nykyäänkin äidinkielen yo-koe on siis kaksiosainen: on tekstitaitokoe, jossa kirjoitetaan viidestä tehtävänannosta kolme vastausta ja kaikki arvostellaan, sitten on esseekoe, jossa tehtävänantoja on kai jotain 12 tai enemmän ja niistä kirjoitetaan yksi. Kaikki kirjoitetut tekstit siis arvostellaan, tekstitaidon vastaukset asteikolla 0-6 (kertoimena 3) ja esseen maksimipisteet on 60.
Minusta tämä nykyinen kuulostaa mielenkiintoisemmalta kuin se entinen versio.
Mitataanhan tässä niin monia tekstiin liittyviä asioita ja saattaa antaa monelle opiskelijalle potkun opiskelemaan alaakin, jos ja kun löytää itsestään tällaisia vahvuuksia.
Kuten Ronjakin on näemmä löytänyt ja kirjoittaminenhan sinulla on ollut jo pitkään hanskassa...
Vähän tuo potku alan opiskeluun epäilyttää... :D Suurimmalle osalle tekstitaito tuntuu aiheuttavan vain epätoivoa ja tuskan parahduksia. Suurin osa tuntuu olevan oikein onnellisia siitä, ettei yo-kokeen jälkeen tarvitse enää ikinä kirjoittaa tekstitaidon vastausta. Minulla taas on enemmänkin vähän haikea olo: vastahan pääsin vauhtiin.
Et ole ainut, joka feilasi referaatissa. Omanikin meni tiivistelmämuodossa eli "kirjoittajan mukaan..." kohdat jäivät kokonaan.
Tiedän, etten ole ainut, joka on feilannut referaatin. Se ei kyllä hirveästi lohduta, koska tiedän, että olisin kolmos- tai nelostehtävään osannut oikeasti vastata. Mutta turha sitä enäää on murehtia. Ainahan voin uusia äikän ensi syksynä, jos siltä tuntuu. Tavallaan voisin oikeasti tehdäkin sen, ihan vain siitä syystä, että se on niin kivaa.
Lähetä kommentti