Muinainen Suomi -Nuorisofoorumi

Viime viikonloppuna oli nuorisofoorumi, eli viikonlopputapahtuma, jonka alkuperäinen päätarkoitus on valita Nutoriin (nuorisotoimijaryhmä) uudet jäsenet ja uusi puheenjohtaja. Nuorisofoorumilla on kuitenkin joka vuosi erilainen teema, jonka tiimoilla toimitaan ainakin lauantai päivä. Tämänvuotinen teemamme oli muinainen Suomi noin Kalevalan hengessä. Otettiin me siitä vähän omia vapauksia... Foorumipaikkana oli Rautilakeskus Vehmaalla.

Lauantai päivämme rullaili erilaisten toimintapajojen kautta. Ennen ku nnon pajatoiminnan alkua kyläläiset (Nutor) kertoivat, kuinka huonosti asiat olivat; on koko ajan kylmä, kauheasti sairauksia, sää on aina huono, sato on pilalla ("Tässä on meidän koko sato. Kaksi omenaa; toinen on läpi mätä ja toinen matojen kommuuni.")... Lemminkäinen ilmaantui paikalle lohduttelemaan tyttösiä ja sanoi, että nyt täytyy saada kaikki väki mukaan auttamaan, koska Väinämöinen on lähtenyt lätkimään ja se olisi kiva saada takaisin. Näillä eväillä siis porukka kierteli pajoissamme ja kasasivat siinä samalla loitsua Väinämöisen palauttamiseksi.

Minä itse vedin pajaa, jossa näpräsimme sielulintuja kipsistä. Kyllä siinä apuvälineenä käytettiin vähän muovailumassaakin, johon tehtiin linnun muotti ja kaadettiin sitten se kipsi siihen. Pidimme siis huolta siitä, ettei kenenkään sielut lähde liitelemään kesken unien.

Toisessa pajassa parantajaeukko ja hänen apurinsa juottivat porukoille erilaisia yrttiteitä. Oli koivua, voikukkaa, piparminttua ja nokkosta. En muista enää, mihin vaivaan mikäkin auttoi. Piparminttu oli ainakin hyvää.

Yhdellä rastilla ammuttiin hirveä pitkäjousella. Meillä oli hieno hirvi viritettynä kahden puun väliin ja sitten sitä metsästettiin. Minä olisin halunnut päästä ampumaan jousella, mutta kun olin töissä...

Toinen paja, johon olisin erityisesti halunnut päästä, oli sellainen, jossa tehtiin hiilloslusikka. Puupalalle iskettiin hiili, jota puhalleltiin jonkin aikaa. Hiili heivattiin pois ja palanutta puuta koverrettiin kivellä, kunnes laitettiin uudestaan hiili, jota puhalleltiin ja heivattiin pois... Samaa rataa jatkettiin niin kauan, kun itse oikeastaan halusi. Sen jälkeen piti puusta muotoilla vähän enemmän lusikan mallinen, käsittääkseni ainakin.

Ja vielä oli paja, jossa lauleltiin kansanlauluja. Tästä pajasta en kauheasti sen enempää tiedä. Jotain äänirentoutuksia ne olivat siellä tehneet ensin ja porukka oli tuntenut itsensä tyhmäksi.

Illalla ihmiset saivat itselleen eläinhoroskooppeja (minä olen ilves, ilves, ilves), haastaa toisiaan köydenvetoon, kokeilla neidonkosintaa ja kilpailla onnenamuletin etsinnässä. Onnenamulettina toimi sokeripala, joka piilotettiin lautaselliseen jauhoa. Sokeripala piti etsiä ilman käsiä, kokonaan suulla sieltä jauhojen joukosta. Oli suhteellisen sotkuista puuhaa.

Niin. Sunnuntaina valittiin Nutoriin kaksi jäsentä kaksivuotiskaudeksi ja vielä yksi jäsen yhdeksi vuodeksi. Sen lisäksi se uusi pj.

Minä jäin kolmen äänen päähän pj:ksi uudelleen valitusta Kaisusta. Hyvä niin, sillä en ollutkaan vielä ihan varma, haluanko olla puheenjohtaja. Tulevaisuudessa uudestaan.

Nutoriin ehdolla oli ihan mielettömän paljon porukkaa, oli hyviäkin ehdokkaita oikeasti ihan todella paljon. 31 äänioikeutetusta (samalla niistä, jotka voivat olla ehdokkaina) 14 oli ehdolla. Kuitenkin vain kolme voitiin valita. Siinä kävi niin, ettei Nutorin kokoonpano kauheasti muuuttunut. Me kaksi erovuoroista pääsimme uudestaan kaksivuotiskaudeksi ja yksi uusi jäsen tuli yhdeksi vuodeksi.

Kokouksen jälkeen käväisimme Laitilassa Kirkkelissä. Kirkkeli oli sellainen muinaislinnan rauniopaikka, joka oli varsin mielenkiintoinen. Heikkarikaverini taas ryntäsivät omille teilleen heti, kun bussi pysähtyi, joten jäin heilumaan muiden kanssa ja samalla kokemukseni Kirkkelistä ei ollut sellainen, mitä odotin ja millaisen olisin saanut juostessani niiden parin kaverin kanssa ympäriinsä. Toisaalta siinä tuli samalla oltua myös muiden kavereiden kanssa, että ihan hyvä näinkin.